Jos voisin lentää, lentäisin pois.
Niin kauaksi, ettei kukaan mua löytää vois. Lentäisin niin korkealle ettei maan kahleet enää siipiäni painaisi. Haluaisin olla vain vapaa sairauden maan kahleista.
Haluaisin levittää vain siipeni ja huomata että kyllä ne kantaa.
Ottaa varovainen askel kohti tulevaa, elämää ilman leimana otsassa olevaa sairautta.
Jos joku auttaisi pesemään tuon leiman pois, vakuuttaisi että elämä ei tällaista aina ois.
Elämä sairauteni maan ulkopuolella tuntuu pelottavalta, enhän ole sielä käynyt maailman aikoihin. Lintu joka elänyt elämänsä häkissä, ei paremmasta tietää voi. Vain lintu joka joskus vapaana lentänyt on, tietää ettei häkki ainut paikka ole vain.
Häkissäni siipiäni levittelen, ei ne kantaa voi, enhän ole niitä koskaan käyttänyt.
Tuntemattomat tunteet velloo sisällä, niitä tunnista en. Mietteitä päässäni pyörii;
missäköhän raja todellisuuden on?
Onko olemassa todellisuutta, vai onko kaikki aina harhakuvaa?
© Häkkilintu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti