Ihminen sairautensa ansaan jäi, huutaen apua, eihän kukaan kestä näin. Mielensä demonit piinaavat vain.
Hän itkee ahdistuksen valtaa, aavehan entisestä, hän nykyään on ainoastaan on. Kaikessa hiljaisuudessa ihminen pieni istuu, henkistä kuolemaa tekee hän. Ei tiedä kauanko kestää enää näin.
Ajatuksiaan hiljaisuudessaan vatvoo, lopputulokseen ei pääse vaikka kuinka haluaisi.
Tässä tilanteessa kuiskaus on hänelle voimakas huuto, kun mielen demonit ei anna nurkastaan hievahtaa, sanoa sanaakaan. Demonit ympäröi pientä ihmistä.
Toiveet kuolemasta vahvistuu, hän taivaalle pyynnön kuiskaa, rakkaat henget, viekää minut pois, antakaa minun tulla jo teidän luo.
Pyyntö hiljainen huomiotta jäi. Ihminen pieni, jäi hiljaa odottaa kutsua kuoleman.
© Häkkilintu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti