Kuolema.
Sanana niin kaunis, merkityksenä vielä kauniimpi.
Tunnen kuinka kuolemanhalu kasvaa kasvamistaan. Se on suurempana kuin koskaan.
Se on kuin hyökyaalto kun, se iskee päälle.
Mieli mustaakin mustempi.
Kuolema, kaunis, helpotusta tarjoaa. En vaan voi vastata sen kutsuun, vai voinko?
Kyllä voin.
Mä haluan lentää enkelten lailla, vapaana taivaalla, olla enkeli, vapaa.
Olla paholaisen oma.
Paholainen joka nurkalla vaanii.
Sen katseen selässäni tunnen.
Kuoleman viikate kaulallani.
Kuolema on niin lähellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti